Blogin aloitus . " Hylkykuumetta " perämerellä ?

Suunnitellessani tätä blogia , mietin tietenkin osuvaa nimeä tämän aihepiirin ympäriltä , joten päädyin "länsi-pohjan hylyt " nimeen . Syystä , että tornionjokilaakson maakunnasta puhuttiin ruotsin vallan aikana nimeenomaan tällä nimikkeellä ja tämän blogin aihepiiri tulee koskettamaan hylkysukellusta , meriarkeologiaa ja merenkulun historiaa rajattomasti ilman maantieteellisiä rajoja . Raja , joka luotiin 1809 nykyiselle paikalleen ei ole muuttanut paikallisten ihmisten yhteiseloa ja perinteitä , vaan pikemminkin siitä on otettu "hyöty" monellakin eri tapaa mm. kaupanteossa jne ..
Mistäkö tarve sitten tällaiselle blogille ? Itämeren , suomenlahden ja pohjanlahden kaupungit ovat rakentuneet muinaisten kauppaväylien rannikoille . Meret olivat usein ainoita ja vaarallisia kauppareittejä rannikon kaupunkeihin . Tunnemme paljon kertomuksia saaristomeren haaksirikoista ja yleensäkin siitä , että merillemme on uponnut paljon aluksia erilaisten sattumuksien vuoksi . Usein niihin liittyy tragedioita ja historiallisia tapahtumiakin sotien muodossa . Talonpoikaispurjehdus oli myös voimissaan . Purjelaiva-aikakaudelta meillä on melko vähän tietoa , etenkin täällä "pohjan perukoilla " . Unohtunutta ja kadonnutta tietoa .Tämä aikakausi kaipaisi nyt enemmän huomiota , koska se on ollut perusta koko alueelle .

 Osalle länsi-pohjan asutuksille annettiin jo 1600-luvun alussa kaupunkioikeudet , joka kertoi alueen tärkeydestä silloiselle ruotsin kuninkaalle . Alue toimi "lapin porttina " maailmalle . Kaikki pohjoiskalotin kaupankäynti suoritettiin näistä rannikon kaupungeista kauemmas maailmalle . Hansakauppiaidenkin tiedetään tehneen kauppoja tornio ja kemijokisuilla keskiaikaan . Tällöin kaupanteko oli enemmänkin vaihtokauppaa eri tavaroilla mm.turkiksilla ja kaloilla . Myöhemmin purjelaiva-aikakauden kultavuosina 1700-luvulla länsipohjan alueen laivanrakennus nousi kukoistukseen samoin kuin monissa muissakin pohjanlahden ja perämeren  rannikkokaupungeissa . Yhtenä suurena tekijänä siihen oli Ruotsin saaristolaivaston suunnittelija  Fredrik_af_Chapman , joka inventoi rannikon puuvarantoja matkallaan ympäri pohjanlahden . Laivakokojen suuretessa chapman huomasi , että männystä voitaisiin saada huomattavasti tammea edullisempi rakennusmateriaali aluksiin ja sitä pohjoisen metsissä oli runsaasti . Mm .Tornio  möikin Tukholmaan 1700-luvun loppupuoliskolla keskimitaltaan ylivoimaisesti suurimmat alukset , koska järeät puuvarannot antoivat tähän mahdollisuuden .
 Historiallista perustetta hylkytutkimukselle ja meriarkeologialle siis löytyy .Tätä mieltä ovat myös suomen museoviraston meriarkeologian puolen ihmiset , koska alueeltamme tunnetaan hyvin vähän vedenalaisia kulttuurihistoriallisia kohteita museoviraston rekisteriportaalissa . Paikalliset ja yleishistorialliset kertomukset kuitenkin kertovat aivan toista sanomaa . Länsi-pohjan kohdalla vaan on kenties käynyt niin , että meriselitykset haaksirikoista ovat kadonneet Ruotsin arkistoihin ? Joka tapauksessa kirjallisuuden lähdetietoihin perustuvat haaksirikkotiedot tulevat niinkin kaukaa kuin 1500-luvun lopulta alueeltamme . Ruotsalainen meriarkeologi Christer Westerdahl kertoo näistä kirjassaan Norrlandsleden 2 .

Olisikohan tässä jo "perusteluita" tarpeeksi ?  No .. tässä on pohja , jolta lähdetään ja aihepiirin käytännön ympärillä tulee minun lisäkseni toimimaan tornionlaakson sukellusseura  , johon on nyt istutettu pahanlaatuinen "hylkykuume" ! Tulevan kesänä viistokaiutamme alueen vesistöjä ja niiltä tiimoilta tulen tänne jatkossa juttua lisäilemään .Blogin ulkoasu tulee vielä muuttumaan ..pahoittelen "suttuisuutta " :)