Niinkuin blogin aloituksessa viittasin , niin alueeltamme ei tunneta juurikaan hylkykohteita . Kuitenkin pari haaksirikkotapausta tiedetään yksityiskohtaisesti . Suurin piirtein saman kokoluokan alukset olivat 1800-luvun lopun ajalle tyypillisiä höyrykäyttöisiä kuunareita ja kumpikin näistä haaksirikkoutui Selkäsarven lähelle . Kirjassa : Scripta historica -kemin sataman varhaisvuosia ( Ossi Hedman) on suora lainaus kuunari Julianin kohtalonhetkistä ..
Heinäkuun 11.päivänä 1890 ilmoitti Carl Salmela kemin tullikamarille , että hän oli edellisenä päivänä tavannut ulkomerellä hylkynä ajelehtineen kuunari Julianin . Salmela kuljetti tämän Wätösta kotoisin olevan laivan sarveen , jossa se upposi . Kapteeni C.P Mattson ilmoitti myöhemmin , että haaksirikon syynä olleen sumu .
Paikalliset tuntevat Julianin nimeenomaan tiililastistaan , josta tiedetään haetun monen alueen pirtin tulisija tarvikkeet , koska haaksirikkoutunut alus oli matalassa selkäsarven etelärannassa . Metsähallitus ja museovirasto tiedustelivat v. 2010 kohdetietoja aluksesta . Seuramme tarkisti alueen ja tarkemmat tiedot löytyvät nyt tuosta linkistä > http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=1870
Toinen alus s/s Albano haaksirikkoutui myös siis sarven lähettyville . Tämä alus ajoi karille v. 1897 oltuaan menossa alakalixiin painolastissa . Myöhemmin alus oli tullihuutokaupassa ja urakoitsijan toimesta se räjäytettiin luultavasti selkäsarven länsipuolella lähellä valtakunnan rajaa . Albanon historiikki löytyy myös tuolta museoviraston rekisteristä ja tästä linkistä > http://www.norwayheritage.com/p_ship.asp?sh=alban Julian ja Albano ovat kumpainenkin täysin kappaleina , joten varsinaisiksi "hylkykohteiksi " näistä ei enää ole .
Tornionlaakson historia 2 . kirjassa taas on mielenkiintoista kertomusta vanhemmalta ajalta . Lainaus kirjasta >
..toisentyyppisiä olivat ne alukset , jotka rakennettiin vieraiden kauppiaiden tilauksesta ja jossa torniolaiset toimivat vain alihankkijoina ja työnvalvojina . Vuosina 1776 -1807 tiedetään varmuudella ainakin 18 alusta myydyiksi tällä tavalla .. Ensimmäinen tilauksesta rakennettu oli vuonna 1776 englantilaisen kauppiaan T . Gilbertin peräti 330 lästiä ( 1 lästi on n. 2400kg ) vetänyt parkki "Gustav" , joka kuitenkin upposi heti lähdettyään torniosta . Sitä hakemaan oli saapunut brittimerikapteeni W. Fountain . Kun laiva menetettiin , määräsi Gilbert heti tilattavaksi uuden . Tämä parkki "Worslay" valmistui vasta seuraavana vuonna ja koko talven kapteeni Fountain asui torniossa ja lähiseudulla . Lienee varmaa , että niiden edustajat hakeutuivat tornion seudulle tukholmalaisten valtaporvareiden opastamina .
Melkolailla surkuhupaisa tilanne ollut tuo aikoinaan . Mistäköhän uppoaminen johtui ? olikohan kolmimastoparkissa liian vähän painolastia ja purjeiden noston yhteydessä se kaatui ? Aluksellehan kävi kuin Wasa-laivalle aikoinaan ! Tämä uponnut alus on ehkä vieläkin tornion edustalla ja sitäkin tulemme tulevana kesänä etsimään . Kyseessä oli tuolta aikakaudelta valtamerikäyttöönkin soveltuva alus .
Mielenkiintoisia tietoja ja tarinoita löytyy kirjallisuuden lähteistä , mutta arkistojen kätköistä löytyisi varmaan paljon lisää etsijälle . Josko joku arkistoja harrastava innostuisi niitä etsimään ? ihmetellään ....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti